keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

irti

katsoin tyhjin silmin vailla tarkoitusta harmaaseen tihkusateeseen
-hain katseellani sitä nimenomaista harmaata lokkia, joka silloin istu lyhtytolpan nokassa kala suussa, hallavana aamuna harmaana usvassa
kaikki ympärilläni oli samaa tarkoituksetonta, katsoin valkea kättäni, jossa siniset suonet risteilivät ja kynsien valkoista pintaa
-vailla tarkoitusta haistoin kastuneiden vaateiden kuoleman lemun, joka oli imelää ja kiihotti mieltäni
siellä täällä lojui hahmoja mitä eriskummallisemmissa asennoissa
-teloituskuopassa löyhkäsi veri ja kuolema, tyhjät silmät tuijottivat lasittuneena
etsin tuttuja kasvoja, joka puolella oli vain jo lähes luurangoiksi käpertyneitä ruumita
tumista pilvistä satoi suuria verenpunaisia kyyneleitä teloitettujen ylle, taivas hehkui hopeaa ja violettia, kultalangat sirahtelivat, niiden ääni kaikui taivaaseen
-katsoin, en löytänyt tuttuja
näin kuinka jokaisen päälle laskettiin kultakruunu ja sielut nousivat ylös, pois oli tuska, pois oli nöyryytys
leijui itsekin ylöspäin kohti hohtavaa valoa ja sisimpäni täytti jokin uusi tunne,
keveys - olin irti

sanoin

sanoin
- älä vittu säikyttele
saatanan sätky, sanoisit joskus jotain edes avoimesti
-älä vittu kiertele
anna edes joskus päivän paistaa lävitsesi, ajatustesi näkyä, pois päästä ne pimeästä
-älä vittu ummistele
sanoisit joskus rehellisesti, olisit sinä, olisit oma itsesi
-älä vittu joojottele
sanoisit joskus edes ei, et myisi itseäsi kuin halpaa konia markkinoilla
-älä vittu - saatanan - saatana - seiso siinä kuin kuuromykkä ja debiliimbesilli
ottaist elämäsi vastaan, näyttele se rooli joka on sinua varten tehty, sinun roolisi
-älä kuitenkaan koskaan ikinä vitussa kuvittele etten näkisi lävitsesi
vittu

enkeli

On yö ja yön aika
-mielen ote herpoaa
päivän tuskainen nihkeys kirpoaa, kuin kaste aamulla auringon noustessa
-aika on tullut päivä sammuttaa, niin kuin janoon nääntynyt kulkija suun kosteaksi saa
unen raskaat mainingit mielen saavuttaa, kuolema päivästä koittaa
-herään yöhön ihmeelliseen pimeään valoon, jossa kaikki on toisin
yöhön synnyn uudestaan, päivä kummullensa neilikan saa
-siellä, unessa laivat halkovat myrskyaaltoja, siellä hiukset kimmeltää tähtisaatessa
siellä olet sinä armaani, unessa olet minun
-siks ootan mä yötä kuin päivää nousevaa, pimeyttä ja puuduttavaa yötä
sinne kuolemanväsyneen Gabriel saattaa saa
-sinne menen mielelläni, kuolen arjen askareista, siellä ole sinä - enkeli
ei sinne tunkeudu valveen raskaat pilvet, ei päivän ahdistus hiuksissa liehu
-siellä valve on kuollut, sinne, sinne on mun kaipuuni,
siellä olet sinä - enkeli

perjantai 10. heinäkuuta 2009

heräsin kello 3.24
- tuijotin pimeään
tajusin heti kaiken
- katsoin ikkunasta pimeään
kylmä tähti loisti yksinäisenä mustalla taivaalla
- tajusin heti kaiken
kraana kohisi kuin koski
-join lasillisen
yksinäisyys painoi päätäni pimeään
-tajusin heti kaiken
hamusin tummaa makuuhuoneen oviaukkoa
-unilääkepurkin kierrekorkki kirskahti ilkeästi
halusin vain vaipua pimeään
-en halunnut tajuta kaikkea
odotusta
-valve armahti
olin toisessa todellisuudessa
-kylmä tähti loisti yksinäisenä
sitä ei nähnyt kukaan
-oliko se yleensä olemassa

sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

Lähtemisen sietämätön tuska ja keveys

lähdin
-luovuin taas kerran
niin kuin olin tehnyt jo monta kertaa
-niin monta kuin pimeällä taivaalla on tähtiä
katselin seinässä olevaa murtumaa
-en osannut itkeä
en osannut nauraa
-luopuminen on työni
rakkaus on toiveuni
-läheisyys ja totuus on unelmani
olen vain olemassa
-en tiedä ketä varten
kuka rakastaa lähtijää
-on helpompi unohtaa
eihän sitä ollutkaan

ei rakkautta
- ei todellista puhdasta avoimuutta
ei minua
-ei sinua
on vain lähteminen
-luopuminen
ja lähtemisen sietämätön tuska ja keveys