keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

irti

katsoin tyhjin silmin vailla tarkoitusta harmaaseen tihkusateeseen
-hain katseellani sitä nimenomaista harmaata lokkia, joka silloin istu lyhtytolpan nokassa kala suussa, hallavana aamuna harmaana usvassa
kaikki ympärilläni oli samaa tarkoituksetonta, katsoin valkea kättäni, jossa siniset suonet risteilivät ja kynsien valkoista pintaa
-vailla tarkoitusta haistoin kastuneiden vaateiden kuoleman lemun, joka oli imelää ja kiihotti mieltäni
siellä täällä lojui hahmoja mitä eriskummallisemmissa asennoissa
-teloituskuopassa löyhkäsi veri ja kuolema, tyhjät silmät tuijottivat lasittuneena
etsin tuttuja kasvoja, joka puolella oli vain jo lähes luurangoiksi käpertyneitä ruumita
tumista pilvistä satoi suuria verenpunaisia kyyneleitä teloitettujen ylle, taivas hehkui hopeaa ja violettia, kultalangat sirahtelivat, niiden ääni kaikui taivaaseen
-katsoin, en löytänyt tuttuja
näin kuinka jokaisen päälle laskettiin kultakruunu ja sielut nousivat ylös, pois oli tuska, pois oli nöyryytys
leijui itsekin ylöspäin kohti hohtavaa valoa ja sisimpäni täytti jokin uusi tunne,
keveys - olin irti

sanoin

sanoin
- älä vittu säikyttele
saatanan sätky, sanoisit joskus jotain edes avoimesti
-älä vittu kiertele
anna edes joskus päivän paistaa lävitsesi, ajatustesi näkyä, pois päästä ne pimeästä
-älä vittu ummistele
sanoisit joskus rehellisesti, olisit sinä, olisit oma itsesi
-älä vittu joojottele
sanoisit joskus edes ei, et myisi itseäsi kuin halpaa konia markkinoilla
-älä vittu - saatanan - saatana - seiso siinä kuin kuuromykkä ja debiliimbesilli
ottaist elämäsi vastaan, näyttele se rooli joka on sinua varten tehty, sinun roolisi
-älä kuitenkaan koskaan ikinä vitussa kuvittele etten näkisi lävitsesi
vittu